Kipu leikkauksen jälkeen
esittely
Tuhannet operaatiot suoritetaan Saksassa päivittäin. Spektri vaihtelee pienimmistä menettelyistä, kuten ihosyylien poisto useisiin tunteihin kestäviin merkittäviin kirurgisiin toimenpiteisiin saakka. Jokaisen näiden toimenpiteiden jälkeen kipua voi esiintyä kehon alueella, jolla leikattiin. Tätä leikkauksen aiheuttamaa kipua kutsutaan leikkauksen jälkeiseksi kipuksi.
Millainen kipu on normaalia leikkauksen jälkeen?
Tuskin mikään muu lääketieteen ala on niin riippuvainen subjektiivisesta havainnosta kuin kipuhoito. Kipu käsitys on henkilökohtainen, mikä tarkoittaa, että jokaisella ihmisellä on oma kynnyksensä, josta alkaen tunnetaan tunne tuskalliseksi ja johon hän liittyy kivun voimakkuuden. Objektiivinen arviointi ja määritelmä siitä, mikä on "normaalia" leikkauksen jälkeen, on siksi kivulääketieteen alalla suhteellisen vaikeaa.
Usein käytetty apuväline, etenkin kivun kehittymisen seuraamiseksi leikkauksen jälkeisinä päivinä, on numeerinen sijoitusasteikko. Potilasta pyydetään arvioimaan kipuaan pistearvolla välillä 0–10, 0: lla ei ole kipua ja 10: lla on pahin kuviteltavissa oleva kipu. Tietysti yritämme aina pitää kiput mahdollisimman alhaisina. Asteikolla tämä vastaa suunnilleen pistearvoa, joka on alle 3, joka edustaa silti kohtalaista kivun voimakkuutta.
Kivun voimakkuuden lisäksi kivun luonteella on myös erittäin tärkeä rooli, koska se voi tarjota tietoa kivun syystä. Leikkauksen jälkeen esiintyy etenkin ns. Possiptiivista kipua. Tämä kuvaa tyypillistä haavakipua. Se on helppo paikallistaa, on yleensä terävä ja terävä ja kasvaa tietyillä haavan liikkeillä tai kosketuksilla. Leikkauksesta riippuen voi myös esiintyä neuropaattista kipua. Ne syntyvät hermovaurion seurauksena. Vastoin haavakipua kipulle ominainen ominaisuus on palava, sen mielletään usein yhtäkkiä ammuntaksi ja siihen voi liittyä heikentynyttä tai heikentynyttä herkkyyttä. Näiden erityispiirteiden vuoksi on apua, jos kipu kuvataan tarkalleen hoitavalle lääkärille. Hän osaa sitten myös arvioida, mitä kipuja voidaan odottaa kyseisen leikkauksen jälkeen ja mitkä ovat varoitusmerkki.
Saatat olla myös kiinnostunut: Kivun päiväkirja
Kivun syyt leikkauksen jälkeen
Yleisin syy leikkauksen jälkeiseen kipuun on leikkauksen aiheuttamat kudosvauriot. Osana tätä vahinkoa solut vaurioituvat. Tietyt aineet, ns. Välittäjäaineet, vapautuvat sitten näistä soluista. Haavan alueella nämä välittäjäaineet lyövät nyt hermojen vapaita päitä ja laukaisevat signaalin heissä. Tämä signaali välitetään hermojen ja selkäytimen kautta aivoihin, missä se johtaa kipuhavaintoihin.
Tulehdus voi johtaa kipuun saman mekanismin kautta. Nämä ovat toinen yleinen kivun syy leikkauksen jälkeen. Kirurginen haava tarjoaa hyvän lähtökohdan erilaisille taudinaiheuttajille. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa oikea haavanhoito ja ennen kaikkea riittävä hygienia leikkauksen jälkeen.
Saatat olla myös kiinnostunut: Haavan tulehdus - sinun on kiinnitettävä huomiota tähän!
Muita postoperatiivisen kivun laukaisevia tekijöitä ovat hermovauriot leikkauksen aikana ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot, kuten Ompeleiden vuoto tai löysäys. Kipujen tarkka kuvaus voimakkuuden, luonteen sekä lokalisaation ja säteilyn suhteen voi usein antaa paljon tietoa kivun syystä, joka voidaan sitten ratkaista ja hoitaa kohdennetulla tavalla.
Lue lisää aiheesta: Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot - mitä siellä on?
Samanaikaiset oireet
Aivan kuten kipuominaisuudet eroavat, postoperatiiviseen kipuun voi syystä riippuen liittyä myös erilaisia oireita. Tyypillisiä tälle ovat esimerkiksi klassiset tulehduksen merkit. Kipujen lisäksi niihin sisältyy sairastuneen kehon alueen punoitus sekä turvotus, ylikuumeneminen ja mahdollisesti toiminnallinen rajoitus. Lievä tulehduksellinen vaste on normaali kudosvaurioiden kanssa. Kuitenkin, jos oireet muuttuvat erittäin vakaviksi, pahenevat tai haava alkaa rappeutua, se on haavainfektio, esim. bakteerien kanssa, jota pidetään tulehduksen syynä. Tämän jälkeen lääkärin on tutkittava ja hoidettava haava.
Tulehduskipun lisäksi hermovaurion jälkeen ilmaantuva neuropaattinen kipu liittyy myös tyypillisiin sivuvaikutuksiin. Ne koostuvat herkkyyden lisääntymisestä tai laskusta kärsivillä alueilla sekä mahdollisista epänormaaleista tunneista, kuten jatkuvasta pistelystä tai pistelystä.
Kipu voi vakavuudesta riippuen johtaa myös ns. Vegetatiivisiin oireisiin. Ne koostuvat esimerkiksi kohonnut syke, korkea verenpaine, lisääntynyt hikoilu, pahoinvointi tai oksentelu. Nämä kuitenkin häviävät hyvin nopeasti särkylääkkeiden antamisen jälkeen.
Kivun turpoaminen leikkauksen jälkeen
Turvotuksella voi olla useita syitä, etenkin leikkauksen jälkeen. Lievä turvotus kirurgisen haavan ympärillä on normaalia ja osa kehon luonnollisia korjausprosesseja. Sen pitäisi poistua yksinään noin 2 viikon kuluttua. Kivulias turvotus voi kuitenkin olla myös merkki komplikaatioista. Tämä voi esimerkiksi olla tapaus, jos esiintyy ylimääräisiä ihoreaktioita, kuten pustulit, eritteet, kuten esim. Pus syttyy tai yksipuolinen jalkojen turvotus ilmenee merkki tromboosista. Siksi epäselvyyksissä on aina otettava yhteys lääkäriin.
Saatat olla myös kiinnostunut: Turvotus leikkauksen jälkeen - vinkkejä hoitoon
Mitä voit tehdä kipua vastaan leikkauksen jälkeen?
Leikkauksen jälkeisen kivun lievittämiseksi on saatavana useita vaihtoehtoja.
Ei-lääkehoidossa pääpaino on sairastuneen kehon alueen suojaamisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tiukkaa sängyn lepoa. Tämä on oikeastaan melko haitallista, kun kyse on "takaisin jaloillesi" leikkauksen jälkeen. Säästö on pikemminkin kirurgisen haavan jännityksen ja paineen välttämistä tietoisten liikkeiden ja tekniikoiden avulla sellaisten toimintojen kuten ylösnousemisen tai kävelyn aikana ja oikean aseman kautta makuulla.
Kylmän tai lämmön käyttö voi myös lievittää kipua. Tässä suosittelemme esimerkiksi Jäähdytetyt pakkaukset tai lämmityspatjat. Muut fysioterapiatoimenpiteet, joita voidaan käyttää kivun hoitoon, ovat manuaalisia sovelluksia, kuten imusuojutus tai hierontaa. Hengitys- ja hengityshoidolla on myös selvästi positiivinen vaikutus.
Aivan kuten kivun tunne on hyvin subjektiivinen, myös hoitomenetelmän tehokkuus voi vaihdella suuresti henkilöittäin. Hyvä kommunikointi potilaan ja hoitavan lääkärin tai terapeutin välillä on siksi erittäin tärkeä asia.
Mitkä kipulääkkeet auttavat kipua vastaan leikkauksen jälkeen?
Kivun huumehoito perustuu yleensä WHO: n tasojärjestelmään. Tämä perustuu kivun vakavuuteen ja käsittää kolme tasoa:
- Ensimmäinen vaihe on ns. Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet, kuten Ibuprofeeni tai parasetamoli.
- Toisella tasolla ovat heikot opioidit.
- Kolmas vaihe sisältää vahvoja opioideja.
Sikäli kuin kivun intensiteetti sallii, yleensä yritetään palata takaisin alempaan lääketasoon mahdollisimman nopeasti, koska vahva lääkitys liittyy tietysti usein voimakkaampiin sivuvaikutuksiin. Ensimmäisen vaiheen lääkkeillä on erilaiset toimintaprofiilit, mikä mahdollistaa tarkemman valinnan kivun syyn suhteen. Yleisesti käytetty lääke on metamitsoli. Tällä on erityisen hyvä kipulääke ja antispasmodinen vaikutus, mutta sillä ei ole vaikutusta tulehdukseen. Diklofenaakkia tai ibuprofeenia suositetaan siksi enemmän tulehduksellisiin kipuihin. Hyvän kipulääkevaikutuksen lisäksi näillä on myös anti-inflammatorinen vaikutus.
Yleensä itsehoitoa lääkkeillä ei kuitenkaan saisi koskaan tapahtua, etenkään leikkauksen jälkeen. Kivunlievitysominaisuuksien lisäksi erityisesti kivulääkityksellä on vaikutusta koko vartaloon, ja siksi siihen liittyy joukko mahdollisia sivuvaikutuksia. Siksi on suositeltavaa, että otat aina yhteyttä lääkäriisi perusteellisesti.
Lue lisää aiheesta: Leikkauksen jälkeinen kipuhoito
Koti korjaustoimenpiteitä
Kivulääkkeiden lisäksi monilla kodin lääkehoitoilla on myös hyviä kipua lievittäviä vaikutuksia. Kylmät pakkaukset ja sairastuneen kehon alueen suojaaminen voivat osaltaan parantaa oireiden merkittävää paranemista. Eri kasveilla on myös kipua vähentäviä ominaisuuksia. Nämä ovat esimerkiksi Paholaisen kynsi, pajun kuori tai nokkosaute. Kipu, jota usein ei oteta huomioon, on epämukavuuden jäykistyminen. Yleiset asiat, kuten säännölliset kävelyretket, keskustelut ja rentoutumisharjoitukset, voivat myös auttaa häiritsemään kipua ja tukevat myös paranemista.
Kivun kesto leikkauksen jälkeen
Kuten kivun voimakkuus, myös kivun kesto leikkauksen jälkeen voi vaihdella suuresti. Tämä riippuu muun muassa toimenpiteen koosta ja vakavuudesta. Pienen leikkauksen jälkeen kirurginen alue paranee paljon nopeammin ja on kivuton kuin esim. laajan vatsanleikkauksen jälkeen, joka johti suuriin kudosvaurioihin. Lisäksi henkilöstöllä ennen leikkausta ja sen jälkeen, mahdollisilla samanaikaisilla sairauksilla sekä käyttäytymisellä leikkauksen jälkeisellä ajanjaksolla ja kuinka lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terapeuttien ohjeita tarkalleen noudatetaan, on erittäin tärkeä rooli toipumisvaiheessa.
Kipu rintaleikkauksen jälkeen
Asianmukaisen nukutusmenetelmän valinnalla ennen leikkausta on suuri vaikutus kivun kehittymiseen ja sen hoitoon rintaoperaatioissa.
Leikkauksen aikana suoritetun yleisanestesian lisäksi rinnassa tapahtuviin interventioihin käytetään ns. Rintakehää. Lääke injektoidaan potilaan selän kylkiluun. Lääke vaikuttaa suoraan hermoihin, jotka toimittavat kylkiluita, rintakehän seinämää ja kainaloita. Käyttämällä pitkävaikutteisia aineita kipu leikkausalueella voidaan poistaa jopa 48 tunnin ajan leikkauksen jälkeen. Tällöin voidaan myös käyttää tavallista kipulääkettä. Menettelyn positiivisiin vaikutuksiin kuuluvat huomattavasti pienemmät annokset ja siten vähemmän sivuvaikutuksia.
Kivun hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden lisäksi on erityisen tärkeää välttää kirurgiaa aiheuttavaa jännitystä tai voimaa rintaleikkauksen jälkeen. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun tehdään liikkeitä, kuten nousta sängystä, koska tämä kireyttää rintakehän lihaksia. Lisäksi kylmäsovellukset ja voideesiteet voivat vähentää merkittävästi kipua rintaleikkauksen jälkeen.
Kipu tyräleikkauksen jälkeen
Riittävä kipuhoito on erityisen tärkeä tyräleikkauksen jälkeen. Potilaan hyvinvoinnin parantamisen lisäksi se auttaa myös välttämään ei-toivottuja komplikaatioita. Nämä voivat olla esimerkiksi tarkoittaa väärää stressiä ottamalla lievittävä asento tai ummetus välttämällä vatsan painetta.
Kivun voimakkuudesta riippuen, ei-steroidisia anti-inflammatorisia lääkkeitä tai yhdistelmiä opioidien kanssa käytetään tyräleikkauksen jälkeen kivun lievittämiseen. Näiden lisäksi tukitoimenpiteet leikkauksen jälkeisessä kivun hoidossa tällaisten interventioiden jälkeen ovat myös erittäin tärkeitä. Terapeutit tukevat yleensä potilaita hengityshoidolla ja liikkuvuudella ensimmäisestä päivästä leikkauksen jälkeen. Lisäksi joustavan vyötärövyön asettaminen voi helpottaa yskimistä ja liikkumista. Komplikaatioiden ja voimakkaan kivun välttämiseksi fyysinen työ tulisi aloittaa aikaisintaan 4 viikon kuluttua leikkauksesta.
Kipu sappileikkauksen jälkeen
Sappikirurgian jälkeisiä kipuja hoidetaan yleensä WHO: n ensimmäisen tason lääkkeillä, kuten metamitsolilla tai ibuprofeenilla. Huomattavasti enemmän valituksia kuin todelliset leikkausarvet aiheuttavat kuitenkin usein paisuneen vatsaontelon seuraukset leikkauksen aikana. Tämä inflaatio on välttämätöntä, koska nykyään sappirakon interventiot suoritetaan pääasiassa laparoskooppisesti, tavanomaisen vatsan viillon sijasta. Ilma kulkeutuu vatsaonteloon niin, että kirurgilla on riittävä kuva kirurgisesta alueesta tätä kirurgista tekniikkaa käytettäessä. Operaation suorittamisen jälkeen suurin osa tästä ilmasta imetään uudelleen. On kuitenkin aina tietty määrä jäännöksiä, jotka voivat myöhemmin aiheuttaa ilmavaivat ja kipua. Kivunlääkkeiden lisäksi myös liikunta, lämmön käyttö, esim. kuuman veden pullolla tai erilaisilla yrtteillä, kuten kamomilla, piparminttu, kumina tai anis. Välineet, kuten simetikoni- tai magnesiumvalmisteet, voivat myös auttaa ilmavaivat ja niihin liittyvät kiput. Kuten kaikkien operaatioiden jälkeen, on tärkeää vetää arpia, esim. ajatuksettomien liikkeiden avulla komplikaatioiden ja tarpeettoman kivun välttämiseksi.
Lue lisää aiheesta: Kipu sappileikkauksen jälkeen
Kipu polvileikkauksen jälkeen
Toiminnan ja liikkuvuuden täydellinen palauttaminen on erityisen tärkeää polvinivelen leikkauksen jälkeen. Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä varhainen mobilisointi heti leikkauksen jälkeen. Sen mukana kulkevan nivelen rasituksen takia tämä tarkoittaa myös enemmän kipua. Tämän välttämiseksi useiden terapeuttisten toimenpiteiden yhdistelmä on osoittautunut onnistuneeksi polvileikkauksen jälkeen. Toisaalta kivunkatereita tai -pumppuja käytetään usein leikkauksen jälkeisinä päivinä, joiden kautta opioidien pysyvä anto taataan. Lisäksi kipulääkkeitä ja tulehduskipulääkkeitä annetaan kiinteinä annoksina tabletteina. Kipukatetrit voidaan yleensä poistaa kolmesta viiteen päivään leikkauksen jälkeen ja lääkitys vaihdetaan tableteiksi. Kivun lievittämisen lisäksi fyysiset harjoitukset ja toimenpiteet, kuten kohotus ja jäähdytys, auttavat merkittävästi kivun lievittämisessä ja paremmassa palautumisessa leikkauksen jälkeen.
Lue lisää aiheesta: Kipu polvileikkauksen jälkeen
Kipu lonkkaleikkauksen jälkeen
Tablettimuotoisen kivulääkityksen lisäksi annosmuodot, kuten kipupumput tai katetrit, ovat selvästi todistaneet itsensä lonkkaleikkauksissa. Niitä käytetään pääasiassa suurimman kivun vaiheessa heti leikkauksen jälkeen, ja ne siirtyvät vähitellen heikompaan lääkitykseen, jota voidaan sitten ottaa tabletteina, kunnes purkautumiseen. Näiden kipupumppujen etuna on, että potilas voi itse hallita niitä. Tämä mahdollistaa tarkan säädön yksittäisen kivun havaintoon leikkauksen jälkeen. Lääkäri asettaa etukäteen annoksen, jonka potilas voi antaa painikkeen painalluksella. Lisäohjausmekanismi yliannostuksen välttämiseksi on estoväli. Tietyn annoksen saavuttamisen jälkeen siinä ei anneta enää lääkitystä, vaikka painiketta painetaan.
Lisätoimenpiteitä kivun lievittämiseksi lonkkaleikkauksen jälkeen ovat kirurgisen arven oikea sijainti ja jäähdytys. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota riittävään liikkuvuuteen, aluksi ohjattaessa ja helpotettaessa kainalosaineita kävellessä, koska liian aikainen tai liian suuri rasitus on erittäin yleinen syy lisääntyneeseen postoperatiiviseen kipuun.
Kipu rintakehän tunnelileikkauksen jälkeen
Kuten kaikki kirurgiset toimenpiteet, myös leikkauksen jälkeisen kivun optimaalinen terapia alkaa ennen karpaalitunnelin leikkausta optimaalisen nukutustoimenpiteen suunnittelulla. On osoitettu, että alueellinen toimenpide, ns. Plexus-lohko, on parempi kuin yleisanestesia. Yhtäältä tällä on se etu, että useita päiviä ei käydä sairaalassa, joten leikkaus voidaan suorittaa avohoidolla. Toisaalta potilaat valittavat huomattavasti vähemmän kipua ja tarvitsevat siksi myös vähemmän kipulääkkeitä leikkauksen jälkeisenä aikana.
Kahden ensimmäisen viikon aikana leikkauksesta käsi yleensä immobilisoidaan lastalla hyvän haavan paranemisen varmistamiseksi. Jotta liikkuvuus ja hermotoiminnot eivät ole myöhemmin rajoittuneita, sopivat liikuntaharjoitukset tulisi suorittaa valvonnassa ensimmäisestä päivästä toimenpiteen jälkeen. Lisäksi raskaita esineitä ei saa nostaa eikä rasittavaa työtä saa tehdä kädellä kädellä noin 6 viikon kuluttua leikkauksesta.
Lue lisää aiheesta: Karpaalitunnelin oireyhtymä
Kipu mantelileikkauksen jälkeen
Mantelioperaation jälkeiset kivut hoidetaan yleensä lääkkeillä, joiden WHO-taso on alhaisin. Parasetamoli tai metamitsoli ovat tässä erityisen sopivia, koska niillä ei ole vaikutusta veren hyytymiseen, ja siksi ne aiheuttavat pienemmän sekundäärisen verenvuodon riskin. Erittäin vakavan kivun tapauksessa heikkoja opioideja voidaan käyttää myös näiden kanssa. Pääsääntöisesti yritetään kuitenkin pitää opioiditarve mahdollisimman alhaisena, koska tämän aineluokan aineilla on huomattavasti enemmän mahdollisia sivuvaikutuksia.
Tukikelpoisilla toimenpiteillä mantelileikkauksen jälkeen on myös erittäin positiivinen vaikutus paranemisprosessiin. Tähän sisältyy mm. kurkun jäähdyttäminen sekä sisäisesti, esim. syömällä jäätelöä, samoin kuin ulkopuolelta viileillä pakkauksilla. Pehmeiden ruokien kulutus ja laaja pureskelu voivat myös auttaa vähentämään kipua merkittävästi. Riittävät juomismäärät ja suuhuuhtelut salvia- tai kamomitee-teellä tukevat myös haavan paranemista ja vaikuttavat positiivisesti leikkauksen jälkeiseen kulkuun.
Kipu hammasleikkauksen jälkeen
Hammasleikkauksen jälkeen kipuhoito suoritetaan yleensä WHO: n ensimmäisen tason lääkkeillä. Ibuprofeeni tai diklofenaakki ovat erityisen sopivia tässä. Kivunlievitysvaikutusten lisäksi näillä lääkkeillä on myös anti-inflammatorisia ominaisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää hammasleikkauksissa, koska niihin liittyy usein suuontelon tulehduksellisia prosesseja. Hyvin laajoissa interventioissa, joihin liittyy suhteellisen suuria kudosvaurioita, opioideja voidaan käyttää myös kivun hoitoon ensimmäisinä päivinä. Tätä ei kuitenkaan pitäisi tehdä pitkän ajanjakson ajan.
Lääkkeiden lisäksi homeopaattisia lääkkeitä voidaan käyttää myös kivun lievittämiseen hammasleikkauksen jälkeen. Usein käytettyjä aineita ovat mm. Calcium phosphoricum tai Theridion. Ennen toimenpidettä on neuvoteltava lääkärin kanssa. Yrtit, kuten Kamomilla voi lievittää kipua. Jäähdytys ulkopuolelta ja pehmein mahdollinen ruoka auttavat myös vähentämään kipua.
Saatat olla myös kiinnostunut: Kipu viisauden hammasleikkauksen jälkeen