Keuhkojen verenkierto

yleinen

Keuhkoverenkierronä (pieni sykli) kuvaa veren kuljetusta keuhkojen ja sydämen välillä. Sitä käytetään rikastuttamaan happea sisältämätöntä verta oikeasta sydämestä hapella ja kuljettamaan happirikas veri takaisin vasempaan sydämeen.
Sieltä happea sisältävä veri pumpataan takaisin vartaloon. Vaikka keuhkosairaudet sisältävät paljon happea, keuhkot tarvitsevat omat suontensa toimittaakseen happea. Kahden verisuonipiirin erottamiseksi kutsutaan keuhkojen omia suonia Vasa privata nimetty. Muun kehon hapettuneet astiat ovat niitä Vasa publica.

Keuhkoveren toiminnan merkitys

Keuhkojen verenkierron tehtävänä on kuljettaa verta sydämen ja keuhkojen välillä. Sitä käytetään kaasunvaihtoon, mikä tarkoittaa hapen uutta ottoa vereen ja hiilidioksidin vapautumista hengityksen kautta. Kaasunvaihto tapahtuu keuhkorakkuloihin (Alveoli).

Hengityksen aikana hiilidioksidi (CO2) vapautuu diffuusiolla ja happi (O2) alveolaarisesta ilmasta imeytyy vereen. Joten happea voidaan kuljettaa veressä, se sitoutuu punaisen veripigmentin hemoglobiiniin. Veri on nyt happea rikas (= happipitoista) ja kuljetetaan takaisin sydämeen laskimojärjestelmän kautta. Happirikas veri kuljetetaan sitten sieltä kehon muihin elimiin ns. Suuren kehon verenkierron kautta.

Keuhkoverenkierron suonia kutsutaan Vasa publica, koska se mahdollistaa kaasunvaihdon ja palvelee koko organismia. Sitä vastoin aluksia, jotka itse toimittavat keuhkoja, kutsutaan Vasa privataksi.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä aiheesta: Ihmisen verenkierto

Vasa publica

Kehosta tuleva happea vajaaverta saavuttaa ensin kaksi suurta vena cavaa (Superior vena cava ja huonompi) sydämen oikeassa eteisessä.
Diastolen aikana oikea nivelventtiili, joka erottaa oikean eteisen ja oikean kammion, aukeaa ja happea vajaavertainen veri tulee oikeaan kammioon.
Sydämen karkottamisvaiheessa (systooli) veri vedetään suuren keuhkon rungon (Keuhkojen runko) pääsee keuhkojen verisuoniin. Tämä iso tavaratila jakaantuu oikean ja vasemman suuriin keuhkovaltimoihin (Keuhkovaltimo). Tämä valtimo haarautuu pienimpiin kapillaareihin vastaavissa keuhkoissa. Tällä alveolien kapillaarialueella (keuhkorakkuloihin) kaasunvaihto tapahtuu.
Kehossa syntyvä CO2 vapautuu verestä ja hengittää ulos, kun taas happea sisältävä ilma imeytyy hengitettäessä pienimpiin keuhkoihin ja voi päästä vereen alveolien kautta.
Happipitoinen veri virtaa nyt takaisin sydämeen erilaisissa keuhkolaskimoissa. Tällä tavoin pienimmät suonet yhdistyvät yhä suuremmiksi suoniksi, kunnes lopulta vasemman ja oikean suuret keuhkolaskimot (Keuhkolaskimo) aukeaa vasempaan atriumiin. Sieltä happea sisältävä veri saavuttaa vasemman kammion (vasen kammio) mitraaliventtiilin kautta diastolin aikana. Sydän (systolen) karkotusvaiheen aikana nyt happea sisältävä veri pumpataan aortan venttiilin kautta aorttaan ja siten suuren kehon verenkiertoon.

Vasa privata

Koska keuhkoputkien seinät ovat liian paksut ja ilman virtausnopeus liian suuri, keuhkot tarvitsevat omat suonet toimittaakseen ne.
Näiden suonien pieniä oksia kutsutaan rami bronchialesiksi.
Vasemman keuhkon rami bronchiales esiintyy rintavaltimosta, oikean keuhkon suonet ovat myös peräisin rintavälisten tilojen erilaisista suonista (Interkostaalinen valtimo).
Näiden valtimoiden laskimoon tapahtuva verenvuoto saavuttaa atsygos-laskimon oikealla puolella lähellä hilumia ja hemiazygos-laskimon vasemmalla puolella. Perifeeriset pienet suonet (venae bronchiales) avautuvat vasa publican isoihin keuhkolaskimoihin.

Lisää tästä:

• Keuhkoveren virtaus
• Vaskulaarinen tarjonta keuhkoihin

anatomia

Keuhkojen verenkierto alkaa sydämen oikeasta osasta. Veri, joka toimitti elimiä happea, on nyt rikastettu hiilidioksidilla ja vähän happea. Tämä veri kehosta vedetään oikean eteisen ja oikean pääkammion (= kammio) Keuhkojen runko (= Keuhkovaltimo) pumpattu.

Keuhkorunko jakautuu oikeaan ja vasempaan keuhkovaltimoon hengitysteiden anatomiaa pitkin. Nämä haarautuvat ja haarautuvat yhä pienempiin verisuoniin ns. Kapillaareihin saakka. Ne ympäröivät miljoonat alveolit ​​(keuhkorakkuloihin), jotka ovat täynnä ilmaa. Veri virtaa hitaasti kapillaareissa, koska tässä tapahtuu hapenvaihto alveolien ja kapillaarien välillä. Hiilidioksidi vapautuu kapillaarien ja alveolien ohuiden seinien läpi ja hengitetään uloshengityksen kautta, samalla kun happi imeytyy verenkiertoon vastineeksi.

Pienimmät suonet, ns. Venules, yhdistyvät kapillaareista muodostaen yhä suurempia suoneita ja kuljettavat nyt happea sisältäviä (= happipitoista) Veri takaisin sydämeen. Se saavuttaa nyt sydämen vasemman osan ja pumpataan sieltä aortan kautta kehon verenkiertoon.

Lue myös aiheemme:

• Ihmisen suonet
• Sydän ja verisuoni

Verenkierron muutokset syntymän yhteydessä

Tätä keuhkojen verenkiertoa ei tarvita ennen syntymää, koska sikiö saa happea äidiltä napanuoran kautta. Keuhkoja ei ole vielä tuuletettu. Tästä syystä on Keuhkojen runko ja aortassa on aukko nimeltään ductus arteriosus. Oikean ja vasemman atriumin välillä on myös pieni reikä (Foramen soikea).

Ensimmäisen itkua syntymän jälkeen paineolosuhteet muuttuvat, kun keuhkot tuuletetaan. Nyt molemmat Foramen soikea, sekä Ductus arteriosus päätellä. Jos näin ei tapahdu, vastasyntyneellä voi esiintyä erilaisia ​​sopeutumisongelmia, ja hoito tai leikkaus aukon sulkemiseksi voi olla tarpeen.

Mikä on paine keuhkojen verenkierrossa?

Keuhkojen verenkierto on osa ns. Matalapainejärjestelmää. Keskimääräinen paine on välillä 0-15 mmHg. Matalapainejärjestelmä sisältää kapillaareja, veins, oikea sydämen osa, - alukset Keuhkojen verenkierto ja sydämen vasen atrium.

Kehon verenkierrossa, osana ns. Korkeapainejärjestelmää, paineet ovat kuitenkin levossa 70 - 120 mmHg.

Kaikille matalapainejärjestelmän astioille on ominaista suurempi joustavuus kuin korkeapainejärjestelmän astioihin. Syynä tähän on matalapainejärjestelmän päätehtävä - veren välivarastointi. Jos verestä puuttuu veri ja seurauksena on riittämätön veren saanti elimiin, matalapainejärjestelmään varastoitua veren määrää voidaan käyttää aluksi elinten tarjonnan varmistamiseen.

Keuhkoverenkiertohäiriöt

Keuhkoembolia

Keuhkoembolia on keuhkovaltimon tai keuhkovaltimon kapeneva tai täydellinen tukkeuma (tukkeuma) yhdellä tulppauma.

Embolia on endogeeninen tai vieras esine, joka johtaa verisuonijärjestelmän kaventumiseen (= veritulppa) johtaa. Keuhkoemboliaa on eri muotoja, pääasiallinen syy on tromboembolia.

Noin 90% embolosta on irronnut veritulppa, esim. hyytymä jalan syvästä laskimosta, mutta se voi tulla myös muista suonista. Keuhkoembolia voi olla hengenvaarallinen tietyissä olosuhteissa, koska se johtaa rajoitetun hapentuotannon määrään.

Lisäksi oikeaan sydämeen kohdistuu liiallista stressiä, koska sen on pumppauduttava kohonnutun paineeseen verisuonten kaventumisen vuoksi. Niin kutsuttu cor pulmonale kehittyy. Sydämen pumppauskapasiteetti on riittämätön. Tämä tarkoittaa, että keuhkoja ei enää toimiteta riittävästi verta ja seurauksena organismi ei enää vastaanota riittävästi happea.

Keuhkoembolia voi ilmetä rintakipuna, lisääntyneenä hengitysnopeutena ja hengenahdistuksena. Lisäksi syke on lisääntynyt huomattavasti ja oireita, kuten huimausta, hikoilua ja kuumetta, voi esiintyä. Kaikkia oireita ei voida määrittää varmasti keuhkoemboliassa. Kuvantamismenettelyjen (röntgen, CT) lisäksi suoritetaan yleensä myös EKG ja / tai kaiku.

Keuhkoemboliahoito perustuu embolian vakavuuteen. Useimmissa tapauksissa käytetään antikoagulantteja (= Veren ohenne), jota käytetään uusien trommien muodostumisen estämiseksi. Nykyinen veritulppa poistetaan yleensä hajotushoidolla, joka tarkoittaa trombiä liuottavien lääkkeiden käyttöä. Vakavissa tapauksissa trombi voidaan poistaa myös käyttämällä oikeaa sydämen katetria tai leikkausta.

Lisätietoja tästä kohdasta: Keuhkoembolian syyt

Ilmakanavien anatomia

1. Oikea keuhko -
   Pulmodexter
2. Vasen keuhko -
   Pulmo synkkä
3. Nenäontelo - Cavitas nasi
4. Suuontelon - Cavitas oris
5. Kurkku - Nielu
6. Kurkunpää - kurkunpää
7. Windpipe (n. 20 cm) - Henkitorvi
8. Ilmaputken harhautuminen -
   Bifurcatio-henkitorvi
9. Oikea pääpronssi -
   Bronchus principalis dexter
10. Vasen pääpronssi -
    Bronchus principalis synkkä
11. Keuhkojen kärki - Apex pulmonis
12. Yläkeila - Yläosa
13. Kalteva keuhkohalkio -
    Fissura obliqua
14. Alaosa -
    Alaluokka
15. Keuhkojen alareuna -
    Margo huonompi
16. Keskimmäinen lohko -
    Lobe medius
    (vain oikeassa keuhossa)
17. Vaakasuora rako keuhko
    (oikean ylä- ja keskimmäisen lohkon välillä) -
    Vaakasuora halkeama

Löydät yleiskuvan kaikista Dr-Gumpert -kuvista osoitteesta: lääketieteelliset piirrokset

1. bronchiole
   (rustovapaa pienempi
   Bronchus) -
   Bronchiolus
2. Keuhkovaltimon haara -
   Keuhkovaltimo
3. Loppu bronchiole -
   Hengitysteiden keuhkoputket
4. Alveolaarinen kanava -
   Alveolaarinen kanava
5. Alveolaarinen väliseinä -
   Interaveolaarinen väliseinä
6. Joustava kuitukori
   alveoleista -
   Fibrae elasticae
7. Keuhkojen kapillaariverkko -
   Uudelleen kapillaari
8. Keuhkolaskimon haara -
   Keuhkolaskimo

Löydät yleiskuvan kaikista Dr-Gumpert -kuvista osoitteesta: lääketieteelliset piirrokset

Yhteenveto

Keuhkoverenkierto kuvaa keuhkojen ja sydämen välistä pientä verenkiertoa, jota käytetään happea sisältävän veren rikastamiseen ja happea sisältävän veren kuljettamiseen takaisin sydämeen. Koska itse keuhkot tarvitsevat myös happea, keuhkojen verisuonet jaetaan Vasa privata- ja Vasa publica -laitteisiin. Tätä sykliä ei tarvita ennen syntymää, vasta ensimmäisellä itkulla paine muuttuu ja pieni sykli asetetaan liikkeelle.

Toimituksemme suositukset

• Keuhkoveren virtaus
• Vaskulaarinen tarjonta keuhkoihin
• Sydän ja verisuoni
• vettä keuhkoihin
• Fallot-tetralogia